Valoa tunneliin!

Maanantai! Aurinko paistaa vihdoin! Työpaikan tulostin ei vieläkään rakasta minua!



Uusin suosikkini, ehkä sympaattisin musiikki ja video koskaan!

Ajatuskatkos

Löysin mahtavat Faber Castellin grafiikkakynät ja niitä oli pakko salaa kokeilla. Pitänee ostaa omat, niin mukavalta tuntui raapustelu kotoa löytyvien laadukkaiden mainoslyikkäreiden jälkeen.


Jos jonkun mielestä syyssateet ovat "tunnelmallisia" tai "hurjan romanttisia", niin ne eivät ole. Ainakaan jos sataa kaksi viikkoa putkeen. Olisiko kellään paria ylimääräisiä kumisaappaita? Sadetakkia?

Kuvat omia, tämän takia opiskelin 3 vuotta graafikoksi!

Kuva & ääni & lapset

Sunnuntaina pitää saada jotain hyvää ja kaunista:

















Etsin itseäni viihdyttääkseni lempikappaleitani ja niiden videoita. Yllätyksekseni kaksi kärkikaksikkoon sijoittuvaa videota sisältävät lapsia (biologinen kello?). Paljastan salaisuuden: siitä huolimatta että olen ollut lapsenvahtina ja au-pairina en oikeastaan kovasti pidä lapsista. Vältän paikkoja jossa niitä pieniä ihmisiä on ja menen lukkoon jos joudun useamman lapsen kanssa tekemisiin. Eikö lapsissa muka ole jotain vähän pelottavaa?

Lapsifobiaan saattaa auttaa ylläolevat videot, jos jättää huomiotta sen, että jos videoissa olisi aikuisia eikä söpöjä lapsia, ne eivät välttämättä olisi niin hyviä. Kukapa siitä välittää!

Bonuksena Perro Del Marin video, joka näyttää lapsen piirtämältä!

Pöytäliinasunnuntai

On hemmetin vaikea ottaa itsestään kuvaa, jos ei omista kamerajalustaa tai edes kameraa, jossa on laukaisimen ajastus (tai sitä ei löydä ja tuskastuu).

Ruutupaita on ollut rakkauteni aina 90-luvulta lähtien, jolloin flanelliruutupaidat tulivat muotiin (ala-asteella ainakin!). Itselläni oli niitä viisi, sama malli eri väreissä. Näytin metsurin lapselta suoralahkeisissa hailakansinisissä farkuissa ja löysänmallisissa paidoissani puolet ala-asteajastani.
Nykyään olen siirtynyt metsurista pikaruokapaikan tarjoilijaksi/pöytäliinaksi. Ehkäpä joku päivä vielä löydän sisäisen flanellipaitalapseni uudestaan!

Paita on toisenkäden Henkkamaukkaa, koru myös kirppikseltä.

Löytöretkellä

Jos on lykännyt itsensä lauantaiksi töihin niin ajatus tuppaa harhailemaan. Varsinaisten töiden lisäksi löytyi muutakin jännää kuvattavaa, yllä parhaat palat. 

Kerrankin jätin kuvien käsittelyn ja säädin vain värejä ja rajauksia ja maltoin jopa harkita näitä asioita kuvatessa. Edistystä!

Viikonlopun takaa-ajoa

Harmaan perjantain pelasti tämä kappale:



Luulin etten neitosen musiikkia ole aiemmin kuullut, kunnes paljastui että When I'm Alone on myös hänen kipaleensa. Kyseessä on ralli joka on soinut muistaakseni Greyn anatomian uusimman tuokkarin mainosten taustalla.
Itse en pidä kyseisestä sarjasta ja tämäkin kappale ehti jo ärsyttää. Siitä, etten täysin ignorannut Lissietä on kiittäminen ketäpä muutakaan kuin Lady Gagaa!
Ystäväni linkitti minulle Lissien coverin Lady Gagan Bad Romance-kipaleesta. Tuohon ääneen on pakko ihastua. Tosin vaikutteena voi olla sekin, että molempien kappaleiden alkuperäiset sovitukset ei ihan osu omaan lempimusiikkiin.

Mitä tästä opimme? Ole avarakatseinen!

Pimeä huone

Pengoin jokunen aika sitten mummin kuvakätköjä ja ihastuin jälleen kerran vanhojen kuvien tunnelmaan. Vaikka kuvausaiheet eivät sinänsä ole vuosikymmenien saatossa vaihtuneet, on vanhoissa valokuvissa oma viehätyksensä. Mustavalkokuvissa on vielä oma erityinen voimansa, värit eivät häiritse silmää jolloin katse kohdistuu yksityiskohtiin ja kontrasteihin.

Itse olen liian laiska ja kärsimätön opettelemaan filmikuvausta ja digikuvauksessakin turvaudun Photoshoppiin, jossa saatan tuntikausia hinkata yhtä kuvaa mieleisekseni. Siksi nautin vanhoista valokuvista ja kunnioitan niitä, jotka vielä kuvaavat filmille tai jättävät digikuvansa käsittelemättä. 

Kaksi ylimmäistä kuvaa löysin Valtterin kirpputorilta Helsingistä, muut kuvat mummin arkistoista.