Siis viikko ilman mitään tekemistä! Mahtavaa, nyt voin hoitaa loppuun kuvitustyön, tehdä keskeneräiset koulutehtävät, siivota, ommella, lenkkeillä, lukea ja katsoa suuria venäläisiä klassikkoteoksia!
Tämän kaiken sijaan en tehnyt mitään. Päivät valuvat sormista kuin kuola suupielestä tuijottaessani amerikkalaisia saippuasarjoja, syödessäni suklaata ja valmisruokaa, päivittäessä blogia tai vain haahuilemalla Youtubessa katsomassa samaa kissavideota uudestaan ja uudestaan.
Loppujen lopuksi luin kolme sivua kirjaa, join lukemattomia kuppeja kaakaota, tein pahaa keittoa, jonka mies söi mukisematta, lainasin leffoja kirjastosta, palautin leffoja kirjastoon, rapsutin kissaa.
Kävin myös kolmeen ulkovaatekertaan toppautuneena "lenkillä", mikä tarkoitti lyllertämistä lähipuistoon ja takaisin kotiin.
Tämä viikko on ollut monella lailla omituinen. Kun koulu ei velvoita, on kovin vaikeaa keksiä tekosyitä sille, miksi ei tekisi keskeneräisiä asioista. Ennen on voinut päivän jälkeen tyytyväisenä lösähtää sohvalle ja todeta, että on päivän velvollisuutensa hoitanut, enää ei tarvitse tehdä mitään. Viikonloppuna sitten.
Olen todennäköisesti tämän viikon jälkeen stressaantuneempi kuin ennen, koska minua painaa valtava syyllisyys ja karu todellisuus: on perjantai, enkä ole saanut koko viikkona aikaiseksi mitään, mitä piti.
Paitsi tämän piirroksen:
niinpä niin..vieläkö ihmettelet, mikä mun valmistumisessa kestää?!
VastaaPoista