En tietenkään tosissani, koska nyt on menossa pullamössöilykuukausi, jolloin jalat eivät tahdo kuljettaa muualle kuin sohvalta jääkaapille. Tammikuussa olin kuitenkin aloittanut jälleen kerran urhean yrityksen käydä kaksi kertaa viikossa pulikoimassa kloorivedessä, ja toivon innostuksen tarttuvan uudestaan maaliskuulla (katson helmikuun olevan menetetty).
Luin sarjakuvablogiavautumisen uimahallikäynneistä ja ajattelin itsekin purkaa tätä ihaninta ja kamalinta urheilumuotoa.
Tampereella asumisen huonoja puolia on se, että keskustassa asuvalle täällä on vain yksi järkevä vaihtoehto, ja se on komeasti nimetty Tampereen Uintikeskus eli Kalevan uimahalli.
Siellä näyttää tältä:
kuva: www.raitit.net
Ahdasta on, mutta sentään menee paremmin kuin Pyynikin uimahallilla, joka näytti viime vuonna tältä ja tänä vuonna toivottavasti joltain muulta:
kuva: www.yle.fi
Kalevan uimahallin hyvä puoli on se, että hitaiden uimareiden rata on tarkoitettu oikeasti hitaille uimareille. Siellä lilluu urheasti terminaalivaiheessa olevia mummoja, ja rata on vielä tehty leveämmiksi kuin perusuimareiden radat. Hitaammat saavat siis rauhassa kauhoa menemään.
Kuntouimarirata onkin sitten eri juttu: siellä uidaan väistellen edellä menevän kantapäitä, koitetaan olla potkimatta takana tulevaa pärstävärkkiin ja yritetään olla ajattelematta sitä hilseen ja rasvan määrää mikä silläkin hetkellä liukenee altaaseen ja jota kloorivesi ei yksinkertaisesti pysty desinfioimaan.
Kuntouimariradalla väistetään kiltisti reunaan kun setä kauhoo ohitse ja katsotaan huolestuneena, että eihän se nyt huku, kun sedän mursumainen puuskutus roiskii vettä naamalle.
Kuntouimariradan vieressä on lähes joka kerta harjoittelemassa tuleviin olympialaisiin tähtäävä junnujoukkue, jossa yleensä tyylinä on perhosuinti ja vettä kauhotaan sievismäisellä raivolla niin että se varmasti roiskuu ainakin viiden metrin päähän ja huuhtelee kuntouimariradalla räpistelevän silmämunat.
Kun poistuu altaasta puolisokeana silmiään räpytellen ja naama mustelmilla, ajattelee vain yhtä asiaa: saunaa. Mukavaa lämmintä saunaa.
Saunassa onkin mukavaa, koska kaikkihan haluavat istua huoneenlämpöisessä puukopperossa, jossa ei saa heitää löylyä, koska muuten luodaan paheksuvia katseita ja voivotellaan, että "onpa täällä kuuma!".
Viimein sitä luovuttaa ja siirtyy suihkun puolelle, jossa joku jo kymmenvuotias miespuolen edustaja katselee suu ammottaen suihkuhetkeäsi.
Kaikesta tästä yhteenvetona voi sanoa, että vain hullu menee yleiseen uimahalliin. Minä olen yksi niistä hulluista, koska jos pääsee yli jalkasienistä, tungusta, keltaisesta vedestä ja kiljuvista lapsista, on uinti yksinekertaisesti mukavaa.
Uinnin jälkeinen euforinen olo on korvaamaton, mikään muu urheilusuoritus ei tarjoa sellaista tunnetta. Uinti kasvattaa myös itsehillintää ja taudinsietokykyä.
Suosittelenkin kaikille lempeistä urheilulajeista kiinnostuneille uintia. Ja toivon kesästä tulevan lämpimän ja sinilevän olevan vähäistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti